Onnistunut etsintäharjoitus Pomarkussa
Lauantaina 11.6. järjestettiin etsintäharjoitus Isojärven rannalla Pomarkussa. Tavoitteena oli harjoitella erityisesti partioetsintää, etsinnän johtamista ja etsintätilanteiden sujuvuutta yleisesti. Harjoituksen vaikeuskerrointa nostettiin siirtämällä tapahtumat Isojärvelle, jonka muutamasta saaresta etsittiin kadonneita henkilöitä.
“Alkuvuosi on onneksi ollut meillä rauhallinen hälytysten osalta”, harjoitusta suunnittelemassa ollut valmiuskouluttaja Sami Nygård Merikarvialta kertoo. “Hiljaisempina aikoina on kuitenkin tärkeää harjoitella ja pitää näin hälytysryhmien valmiutta kunnossa.”
Mukana harjoituksessa oli reilu 40 vapaaehtoista ja kolme pelastuskoiraa. Harjoituksen olivat suunnitelleet ja järjestäneet lähialueen hälytysryhmät talkoovoimin. “Välillä kannattaakin miettiä mahdollisia tilanteita omalla lähialueella ja kohdentaa harjoitusta niihin. Meillä on täällä esimerkiksi paljon vesistöjä, ja niihin liittyy omat haasteensa myös etsinnöissä”, Nygård kertoo.
Raksu saa päälleen pelastusliivit ja on valmis nousemaan veneeseen.
Isojärven järvipelastusyhdistyksen Sotka-pelastusveneen ansiosta päästiin harjoittelemaan muun muassa koirien ja etsijöiden kuljettamista saariin. Sekä etsinnän johto että järvipelastusyhdistus saivat harjoituksen myötä tärkeää tietoa siitä, miten toimia tehokkaammin yhdessä. Vastuuta jakamalla voidaan myös nopeuttaa etsinnän käynnistymistä. Jokainen hälytystehtävässä säästetty minuutti on tärkeä – varsinkin vesialueilla, kun kadonnut henkilö voi olla kylmettynyt tai vakavasti ensiavun tarpeessa.
Isojärven järvipelastusyhdistyksen Sotka-pelastusvene kuljetti ensin koirat saariin.
Etsintämetodina saarissa käytettiin partioetsintää, joka on vielä monelle hälytysryhmäläiselle uusi menetelmä. Se vaatii toimiakseen kokenutta partionjohtajaa. Helpossa maastossa, jossa etsintälohkot ovat riittävän pieniä, myös kokemattomampi partionjohtaja pärjää. Etsijöiden toiveena oli kuitenkin lisää harjoitusta partioetsintään ja Sami Nygård myötäilee: “Jos hälytysryhmissä tuntuu, että jokin osaamisalue vaatii harjoitusta, niin sitä on järjestettävä”.
Seuraavaksi saariin pääsivät etsijät, jotka aloittivat partioetsinnän.
Meno veneellä etsintäpaikalle oli uusi kokemus kaikille etsijöille ja pelastuskoirille. Koirien ohjaajat olivat erittäin tyytyväisiä siihen, etteivät koirat olleet venematkasta millänsäkään. “Harjoituksiin kannattaakin aina liittää jokin uusi elementti, joka haastaa osallistujat toimimaan erilaisissa tilanteissa”, mietti Nygård. “Lisäksi mukaan on hyvä piilottaa pari yllätystä, sillä niiden avulla luodaan jännitystä harjoituksiin, ja ennen kaikkea osallistujat saavat arvokasta kokemusta tilanteista, joihin saattavat joskus joutua.”
Lopuksi päästiin harjoittelemaan vielä elvytystäkin.
Tähänkin harjoitukseen oli suunniteltu pari yllätystä, sillä maastosta löytyi sekä jalkavammaansa ensiapua tarvitseva etsittävä että elvytettävä harjoitusnukke. Harjoitus vietiin tältäkin osin loppuun asti, eli elvytystä antanut ryhmä piti jo paikan päällä lyhyen keskustelun ja pääsi heti johtopaikalla käymään tilannetta läpi koulutetun henkisen tuen vapaaehtoisen kanssa.
Monipuolinen harjoitus tarjosi monella tasolla onnistumisia ja oivalluksia – sekä tietysti sitä perusrutiinia, jota tarvitaan, että ollaan aina valmiina lähtemään viranomaisen avuksi, kun pyyntö tulee.
Teksti ja kuvat: Marja-Leena Liipo