Kadonneen etsintä Lapualla

Vapaaehtoinen pelastuspalvelu järjesti lauantaina 6.5. poliisijohtoisen etsintäharjoituksen Lapualla. Vaikka tapahtuma oli luokiteltu harjoitukseksi, etsintöjen kohteena oli todellinen henkilö, viime vuoden lopulla Lapualla kadonnut 16-vuotias mies. Tapahtumasta käytettiin kuitenkin harjoitus-nimikettä, sillä se mahdollisti spontaanien vapaaehtoisten etsijöiden osallistumisen.

Spontaanisti mukaan lähteneitä auttajia olikin saapunut paikalle sankoin joukoin, ja Vapepan valmiuskouluttajat perehdyttivät heitä turvalliseen ja koordinoituun etsintään. Kaiken kaikkiaan harjoitukseen otti osaa 216 etsijää. Paikalla oli myös koiraryhmiä. Operaatiota johtivat vapaaehtoiset Vapepan johtokeskuksessa ja ruokahuollon toteutti Vapepan hälytysryhmä.

Huoli 16-vuotiaan nuoren katoamisesta ja halu auttaa motivoivat spontaaneja osallistujia mukaan. Tästä syystä harjoitukseen osallistui runsaasti ihmisiä, joilla ei ollut aiempaa etsintäkokemusta. Mukaan etsintöihin liittyi ihmisiä laajalta maantieteelliseltä alueelta, myös kaukana Lapuan ulkopuolella asuvia. Osallistujista vajaat 90 ihmistä oli jonkin Vapean linjan käyneitä; yli puolet oli siis toisin sanoen sellaisia, joilla ei ollut aikaisempaa etsintäkokemusta. Tarve päästä auttamaan oli huomattava, ja tämän yhteisen mission varaan rakentunut yhteisöllisyys tuntui tapahtumassa voimakkaana.

Paikalle saapuneita auttajia jaettiin ryhmiin siten, että etsintäkoulutuksen saaneet vapepalaiset toimivat ryhmänjohtajina. Jokaisessa ryhmässä etsimässä oli yhden ryhmänjohtajan lisäksi kuusi spontaania auttajaa. Ennen liikkeelle lähtemistä kussakin ryhmässä käytiin läpi muun muassa käytettävät etsintämenetelmät ja eri toimijoiden roolit. Lisäksi spontaanien etsijöiden kanssa käytiin läpi oikeanlaisen varustusten kriteerit ja kerrottiin etsintätehtävän vaatimuksista fyysiselle kunnolle.  Näin pystyttiin huolehtimaan siitä, että etsintä sujuu asianmukaisesti ja turvallisesti.

Etsintä sujuikin ilman mainittavia ongelmia. Toki mukana oli joitakin spontaaneja auttajia, joiden fyysinen kunto ei sittenkään kestänyt ennakoidulla tavalla louhikkoisen ja vaikeakulkuisen maaston rasituksia.  Myös henkisen tuen tarjoamiseen oli varauduttu. Paikalla oli Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja kriisipäivystyksen, Lapuan seurakunnan, SPR:n Länsi-Suomen piirin henkisen tuen ryhmä ja vapaaehtoisia henkisen tuen tarjoajia. Vaikka laajempaa tarvetta rankan tehtävän henkiseen työstämiseen ei ollut, oli kuitenkin itsestäänselvää, että ketään ei jätetä yksin.