Jos tällaista verkostoa ei olisi, se pitäisi keksiä
Reportaasi Vapepan 60-vuotisjuhlaseminaarista Seinäjoelta
Seinäjoella sijaitsevan kokous- ja kongressikeskus Framin aulassa käy kuhina ja iloinen puhetulva kaikuu käytävillä. Tunnelma on odottava ja hieman jännittynyt. Nyt on kokoonnuttu Vapaaehtoisen pelastuspalvelun 60-vuotisjuhlavuoden päätapahtumaan, Vapepan juhlaseminaariin.
Tulijoita Seinäjoelle odotetaan reilu 200. Framilla tulijoita on vastassa useiden eri jäsenjärjestöjen pisteet, joissa kerrotaan jäsenjärjestöjen tavoista auttaa ja olla mukana Vapepassa. Lisäksi on pystytetty Vapepan omia pisteitä, joista erityisesti osuu silmään Lapin Vapepan pystyttämä historiikkipiste. Lappilaiset ovat tuoneet Seinäjoelle seminaarivieraiden ihmeteltäväksi vanhaa etsintäkalustoa aina 80-luvulta asti.
— Meidän pisteellä on ollut paljon liikennettä. Tullaan ihmettelemään miten mitäkin laitetta on ennen käytetty, Suomen Punaisen Ristin Lapin piirin valmiuspäällikkö Tanja Sälevä sanoo.
Lapin esittelypistettä pystytetään lauantaiaamuna. Kuva: Petteri Hakala / Suomen Punainen Risti
Framin aula kylpi auringonvalossa kun seminaaria valmisteltiin lauantaiaamuna. Kuva: Petteri Hakala / Suomen Punainen Risti.
Kellon lyödessä 11:00 on hieman vajaa kaksisataapäinen seminaariväki kerääntynyt Framin auditorioon, jossa juhlaseminaarin avaa Vapepan puheenjohtaja Hannu Harri. Harrin puheessa nostetaan esiin Vapepan 60-vuotista historiaa, mutta kannustetaan myös katsomaan tulevaisuuteen. Nyt on aika muistella menneitä, mutta nyt on myös oiva tilaisuus miettiä Vapepan tulevaisuutta.
Vapepalaisia yhdistää halu auttaa. Vapepassa jokainen jäsenjärjestö ja jäsenjärjestön vapaaehtoinen tuo Vapepaan oman osaamisensa. Koirakot tuovat Vapepaan tarkan hajuaistin omaavat nelijalkaiset ystävät, ilman lentäjiä ja meripelastajia Vapepa toimisi vain maassa, ilman radioamatöörejä ja hyviä viestiyhteyksiä olisi metsissä yhden etsittävän sijasta useampi. Yhdessä olemme enemmän. Lause kuulostaa mainoslauseelta, mutta Vapepan toiminnan yhteydessä se on täyttä totta.
Hannu Harrin avauspuheen jälkeen on aika kuulla tervehdykset ja onnentoivotukset 60-vuotiaalle Seinäjoen kaupungilta, valtiovallalta, järjestöiltä ja viranomaisilta.
Onnittelukierroksen aloittaa Suomen Punaisen Ristin pääsihteeri Eero Rämö.
Eero Rämö. Kuva: Petteri Hakala / Suomen Punainen Risti.
— Jos tällaista verkostoa ei olisi, se pitäisi keksiä, Rämö toteaa ja korostaa järjestöverkoston vahvuutta.
Kierrosta jatkaa kansanedustaja Paula Risikko. Risikko kertoo tuntevansa Vapepan hyvin.
— Sisäministeriajoiltani minä tiedän, kuinka monipuolista työtä teette. Se on paljon muutakin kuin etsintää. Se on kouluttamista, se on henkisenä tukemisena olemista, se on viranomaisen tukemista, Risikko sanoo.
Pelastusylitarkastaja Jari Lepistö muistelee omassa tervehdyksessään ensikohtaamistaan Vapepan kanssa.
— Näimme, koimme ja teimme yhdessä. Viranomaiset ja vapaaehtoiset yhdessä, Lepistö kertoo.
Avauspuheen ja tervehdysten jälkeen palataan Framin aulaan tutkimaan Vapepa-jäsenjärjestöjen pisteitä.
Vapepan puheenjohtaja Hannu Harri ja Kansanedustaja Paula Risikko WWF:n pisteellä Toimintojen torilla. Petri Jaarto WWF:ltä oli paikalla kertomassa öljyntorjunnasta. Kuva: Petteri Hakala / Suomen Punainen Risti.
Punaisen Ristin pisteellä jaossa oli materiaalia niin päihdetyöstä kuin psykososiaalisesta tuesta. Kuva: Petteri Hakala / Suomen Punainen Risti
Vapepan koordinaation työntekijä Marika Tähti oli seminaarissa kertomassa hälytysjärjestelmä OHTOn kehittämisestä. Kuva: Petteri Hakala / Suomen Punainen Risti.
Tauon jälkeen mennään takaisin Framin auditorioon pohtimaan sitä, mikä merkitys Vapepalla on viranomaisille ja minkälaista voimaa järjestöverkostossa on.
Vapepan voima on jäsenverkostossa ja vapaaehtoisissa -osion aloittaa Juha Vimpari Suomen Ladusta. Vimpari toi seminaarin puheenvuoroihin vapaaehtoisten näkökulmaa. Muun muassa sitä, miten Vapepassa yksilöiden vahvuudet ja osaaminen saadaan esiin. Yhteisöllisyydellä, osallisuudella ja kannustamisella vapaaehtoiset voivat toiminnassa antaa itsestään paljon ja jopa ylittää itsensä.
Juha Vimpari puhui vapaaehtoisuudesta. Kuva: Petteri Hakala / Suomen Punainen Risti.
Punaisen Ristin Satakunnan piirin valmiuspäällikkö Kari Petäjä pohtii esityksessään alueellista valmiutta ja sitä, miten Vapepan toimintaan saataisiin lisää vapaaehtoisia.
Kari Petäjä Kuva: Petteri Hakala / Suomen Punainen Risti.
Petäjän mukaan on olemassa joukko potentiaalisia vapaaehtoisia, jotka haluaisivat tulla Vapepan toimintaan mukaan, mutta he eivät kuitenkaan koe mitään jäsenjärjestöä täysin omakseen. Tällaiselle vapaaehtoisjoukolle olisi kuitenkin hyvä löytää jokin koti myös Vapepan sisällä.
Suomen Lentopelastusseuran valmiuspäällikkö Arto Kupiainen avaa omassa esitelmässään eri ilma-alusten vahvuuksia ja heikkouksia. Ilma-aluksien avulla voidaan tehokkaasti muun muassa sulkea pois etsintäalueita. Tiheät metsät ja vedenalainen maailma jää toki ilmasta käsin huomaamatta, jolloin taas tarvitaan yhteistyötä meripelastuksen ja maastoetsijöiden kanssa.
Arto Kupiainen. Kuva: Petteri Hakala / Suomen Punainen Risti.
Suomen Lentopelastusseuralla on käytössään UAS-laitteita, eli tuttavallisemmin droneja, lentokoneita ja moottoroituja liitimiä. MOVAt, eli moottoroidut liitimet ovat loistavia aluksia etsintöihin, mutta ne ovat hyvin herkkiä sääolosuhteille. Kovassa tuulessa tai sateessa niitä ei juurikaan voi käyttää.
Poliisiammattikorkeakoulun ja Pohjanmaan poliisilaitoksen komisario Pauli Latvasen puheenvuoro Vapepan merkityksestä poliisille oli kenties seminaarin puhuttavin, mutta myös huolestuttavin.
Latvanen on hyvin huolissaan siitä, miten väestön ikääntyessä ja ikäihmisten siirtyessä enenevissä määrin kotona hoidettavaksi on suuri riski siinä, että muistisairaita ikäihmisiä tullaan tulevaisuudessa etsimään entistä enemmän.
Tähän kehitykseen on varauduttava.
Pauli Latvanen. Kuva: Petteri Hakala / Suomen Punainen Risti
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen pelastusjohtajalla Harri Setälällä on samansuuntaisia huolia kuin Latvasella. Latvanen kertoo, kuinka väestön ikääntyessä sairastavuus kasvaa. Lisäksi palvelut vähenevät kunnissa, mutta ihmiset tarvitsevat enemmän tukea. Vapaaehtoisuudella pystytään auttamaan, mutta vapaaehtoisetkaan eivät pysty kaikkeen. Vapaaehtoisilta saatetaan vaatia enemmän kuin ennen.
Setälä nosti esimerkiksi Jyväskylän senioritalossa muutama vuosi takaperin syttyneen tulipalon. Siinä missä viranomaisten toimintaa palon yhteydessä on jonkin verran kritisoitu, ovat vapaaehtoiset saaneet runsaasti kiitosta. Harjoittelu tuottaa tulosta ja vapaaehtoiset toimivat nopeasti ja joustavasti.
Itä-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon valmiuskeskuksen valmiuspäälliköllä Heli Laapotilla oli sen sijaan huojentavampia terveisiä seminaariin. Laapotin mukaan mitä enemmän erilaisia valmiustilanteita on harjoiteltu ja mitä paremmin on varauduttu, sitä lyhyemmiksi erilaiset yhteiskunnan häiriötilat jäävät.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen psykososiaalisen tuen valtakunnallisen valmiuden koordinaattori Katariina Halonen antoi kiitosta vapaaehtoisille ja Vapepalle kokonaisuudessaan. Halosen mielestä on tehokasta, miten Vapepan saa hälytettyä erinäisiin tilanteisiin yhden numeron kautta. Ei tarvitse tuhlata aikaa siihen, että etsitään mistä luukusta apua saa. Yhteen numeroon soittamalla saa heti tietää, kuinka paljon vapepalaisia saadaan hälytettyä tunnin päästä onnettomuuspaikalle ja kuinka paljon porukkaa saadaan lisää kahden tunnin päästä.
Halosen mukaan Vapepan vapaaehtoiset ovat erittäin osaavia, mutta toisinaan ohjeita voitaisiin odottaa hieman rauhallisemmin. Halosen mielestä vapaaehtoisten ja viranomaisten olisi voitava harjoitella enemmän yhdessä. On perusteltu, ettei viranomaisilla olisi tarpeeksi aikaa ja resursseja harjoitella vapaaehtoisten kanssa. Tähän Halosella oli kuitenkin selkeä kanta.
— Aikaa yhteiseen harjoitteluun täytyy löytyä, Halonen tiivistää.
Katariina Halonen. Kuva: Petteri Hakala / Suomen Punainen Risti.
Halosen esityksen jälkeen jo yli 200-päiseksi paisunut seminaariyleisö lähti tutustumaan Toimintojen toriksi ristitylle alueelle, jossa järjestöt ja viranomaiset järjestivät ohjelmaa, luentoja ja kenttälounaan.
Laihian Reserviläiset tarjosivat kenttälounaaksi hernekeitoa. Kuva: Petteri Hakala / Suomen Punainen Risti.
Suomen Palveluskoiraliitto ja Suomen Pelastuskoiraliitto järjestivät Framin pihalla pienimuotoisa etsintänäytöksiä. Kuva: Petteri Hakala / Suomen Punainen Risti.
Mikael Lehtinen Pelastakaa Lapsista esitteli lapsiystävällisten tilojen toimintaa. Kuva: Petteri Hakala / Suomen Punainen Risti.
Framin pihalla kerrottiin Vapepan johtopaikkavaunusta ja sen käytöstä. Kuva Petteri Hakala / Suomen Punainen Risti.
Lauantain paketoi paneelikeskustelu. Keskusteluun osallistui jo mainitut Kari Petäjä, Katariina Halonen, Pauli Latvaenen, Eero Rämö, Arto Kupiainen ja Heli Laapotti. Vapaaehtoisia keskustelussa edusti Juha Vimpari. Keskustelua johti Hannu Harri.
Paneelin aihe oli laveasti nimetty vapaaehtoisten merkitys kansalaisyhteiskunnassa. Keskusteluissa nousi useita tärkeitä huomioita muun muassa vapaaehtoisten tarpeesta, riittävyydestä, vastuista ja jaksamisesta. Toisaalta halutaan, että vapaaehtoisia saadaan nopeasti mukaan toimintaan lyhyellä varoitusajalla ja pikaisella koulutuksella, mutta tärkeää on myös, että vapaaehtoiset ovat tarpeeksi hyvin koulutettuja. Tässä on toki eroja riippuen vapaaehtoistehtävästä. Koronarokotuksissa avustava vapaaehtoinen voisi pärjätä lyhyemmällä koulutuksella kuin MOVA-lentäjä.
Vaikka vapaaehtoisia halutaan ja tarvitaan enemmän, pitää pitää myös mielessä se, ettei vapaaehtoinen kuitenkaan kaikkeen veny. Pelkästään vapaaehtoisten vastuulle ei voi laittaa vaikkapa ikäihmisistä huolehtimista. Vapaaehtoistyöhönkin pitää osata vetää raja.
Iltajuhlassa palkittiin ansioituneet vapaaehtoiset
Kun ensimmäinen seminaaripäivä oli saatu paketoitua, palattiin Sokos Hotel Lakeuteen viettämään iltajuhlaa. Juhla aloitettiin ansiomerkkien jaolla.
Erikoisluokan hopeisella ansiomitalilla palkittiin Suomen Punaiselta Ristiltä Kalle Hakala ja Raisa Kaukonen ja Suomen Pelastuskoiraliitosta Tuomas Jousimaa.
Kultaisella ansiomitalilla palkittiin Suomen Punaiselta Ristiltä Mari Rantio, Esa Erkkilä, Aila Leinonen, Pentti Parkkila ja Tapani Rautavuoma. Suomen Palveluskoiraliitosta palkittiin Liisamaija Kattelus ja Sirpa Ahola. Autoliitosta palkittiin Jarmo Lempiäinen. Suomen Retkeilyliitosta palkittiin Hannu Puhalainen. Suomen Rauhanturvaajienliitosta palkittiin Erkki Rannanpää. Järjestöihin kuulumattomia palkittiin Timo Huttunen, Martti Kutilainen ja Rauno Vihriälä.
Ansioristin saivat Suomen Punaiselta Ristiltä Heikki Maukonen (vas.)ja Lahja Halla-aho (kolmas vas.). Suomen Pelastuskoiraliitosta Kari Hirvonen. Metsästäjäliitosta Reijo Köngäs. Sukeltajaliitosta Erkki Puuperä. Maanpuolustuskoulutusyhdistyksestä palkittiin Onni Tervanen. Järjestöön kuulumattomana palkittiin Jari Seppälä (toinen oik.).
Sunnuntai
Sunnuntain seminaaripäivän avasi Suomen Meripelastusseuran Jori Nordström.
Kun lauantaina keskityttiin Vapepan merkitykseen, vapaaehtoisuuteen ja yhteistyöhön viranomaisten kanssa, oli sunnuntaina aikaa istua alas ja muistella Vapepan historiaa.
Koskettavimman muiston jakoi Lapin Esko Palovaara. Esko oli itse pienenä poikana mukana Anja Kumpurinteen etsinnässä, josta Vapepa sai alkunsa. Palovaaran jakaessa tarinaansa auditorion täytti haikea, mutta lämmin tunnelma. Palovaara muisteli, kuinka tuntui siltä että olisi itsekin ollut eksyksissä kun Anjaa etsittiin. Joka päivä etsintöjen aikaan Palovaara luki päivän lehteä läpi. Kun Anjan löytymisestä ei oltu uutisoitu, purskahti nuori etsijä katkeraan itkuun.
— Siinä meinasi mennä välit taivaan isän kanssa, Palovaara muistelee.
Palovaaran kertoessa kaihoisaa tarinaansa, on auditorio täysin hiljainen. Rapinaa kuuluu siitä, kun nenäliinoja kaivetaan esiin ja pyyhitään silmäkulmia.
Esko Palovaaran muistelut saivat koko auditorion herkistymään. Sunnuntaina ohjelmanumeroa juonsivat Minna Laihorinne ja Mari Rantio. Kuva: Petteri Hakala / Suomen Punainen Risti.
— Nykyäänkin laulu ’Maan povessa kulkevi lapsosen tie’ on minulle vaikeaa kuultavaa. Siitä tulee aina Anja mieleen. Mutta lopulta ajattelen, että ehkä Anjan uhraus synnytti jotain hyvää. Siitä syntyi Vapepa, Palovaara toteaa.
Palovaaran tarinan jälkeen pidettiin hiljainen hetki Anja Kumpurinteen muistolle.
Kun Esko Palovaaran muistelmat saivat salin herkistymään, sai Sukeltajaliiton Ari-Pekka Arponen kuulijat nauramaan. Ari-Pekka kertoi, kuinka oli sukeltajaryhmän kanssa etsineet joen pohjaa useamman kilometrin matkalta. Löytöä ei tehty, mutta takaisin lähtöpaikalle piti päästä. Taxikuski ei kuitenkaan ihmetellyt kun sammakkomiehet hyppäsivät kyytiin.
Sunnuntain seminaarin päätti tulevaisuudentutkija Ilkka Halava inspiroivaan ja tulevaisuuteen katsovaan luentoonsa. Halava pohti muun muassa työntekijän ja vapaaehtoisen, ammattilaisen ja amatöörin määritelmiä.
Amatööri sana juontuu latinankieliseen sanaan amare, rakastaa. Siinä missä ammattilainen tekee töitä rahan takia, tekee amatööri töitä rakkaudesta. Vapaaehtoinen ja amatööri on tässä mielessä sama asia — kummatkin tekevät työtään rakkaudesta.