Suurharjoitus veti 150 ihmistä Keravalle

Kuva: Sari Häkkinen/ Suomen Punainen Risti

Kolme iloisen oloista naista seisoo Keravan Keinukallion urheilukeskuksen pihamaalla. Sari Andersson, Mirja Saarikoski ja Li-Marie Santala ovat tulleet Vapaaehtoisen pelastuspalvelun ja viranomaisten yhteisharjoitukseen harjoittelemaan maastoetsintää.

Etsinnän johtopaikalta tulee silloin tällöin ulos ihminen kartan kanssa. Hän huikkaa paikalle muutaman vapaaehtoisen ja antaa heille oman etsintäalueen läpi käytäväksi. Myrskyläläisten Anderssonin, Saarikosken ja Santalan vuoro ei ole vielä tullut, mutta harjoitukseen on varauduttu hyvin.

– Eväät, taskulamppu, lisävaatetusta, pilli ja kompassi, ensiapupakkaus, puukko, hyttysmyrkkyä, muistiinpanovälineet, WC-rulla etsintälinjan merkkaamiseen, naiset esittelevät etsintäreppujensa sisältöä. Santala kertoo, että kahvit olivat valmiina termarissa jo puoli seitsemältä aamulla.

– Meillä on tietysti mukana myös reipas mieli, tosi kova into ja suklaata, etsijät nauravat.

Pihalle on kokoontunut kaikkiaan yli sata ihmistä pelastuskoirien kanssa ja ilman. Matalalla puiden yläpuolella jylisee rajavartiolaitoksen helikopteri.

Vatsa täyteen, sitten maastoon

Kumisaappaisiin ja etsintäliiveihin sonnustautuneet vapaaehtoiset käyvät silloin tällöin sisätiloissa nappaamassa voileivän tai lautasellisen höyryävää keittoa. Vaikka monella on yllään monta vaatekerrosta, paikallaan seisoessa tulee helposti kylmä.

Tarjoilusta vastaavan muonitusryhmän vetäjä Hannele Hartonen kertoo, että tositilanteeseen tullaan usein alkuun vain voileipien ja kahvien kanssa. Harjoitukseen on ehditty valmistautua perusteellisemmin: kuusikymmenlitrainen keitto on keitetty aamulla lähikoulun keittiössä ja astiat on haettu valmiiksi jo torstaina.

Kuhinaa johtopaikalla

Urheilukeskuksen majan sisälle perustetulla johtopaikalla on vähemmän väkeä kuin pihamaalla, mutta kuhina on vähintään yhtä kova. Alun alkaen paljon pienemmäksi suunniteltu harjoitus paisui huomattavasti suuremmaksi, kun osallistujia ilmoittautui mukaan reilusti odotettua enemmän.

Johtoryhmällä on täysi työ lohkoa etsittävä alue pienempiin lohkoihin ja muodostaa mukana olevista noin 130 vapaaehtoisesta pieniä muutaman hengen etsintäryhmiä partioetsintää varten. Sisätiloissa huolehditaan myös ilmoittautumisista, viestiliikenteestä ja tapahtumien kirjaamisesta. Moni johtopaikkalainen on ensimmäisiä kertoja mukana ja siksi opittavaa on paljon.

– Tuo kakkosryhmä menee kokonaan uusiksi! Koira satakakkosen kortti on tulossa! sihteeri huikkaa muille hälinän väliin.

Ryhmä ryhmältä etsijät saavat tehtävänsä ja siirtyvät maastoon.

Kiitos vapaaehtoisille

Harjoituksen jälkeen Vapepa-johtaja Susanna Nurmela on tyytyväisen oloinen. Vasta puolisen vuotta sitten Vapepa-johtajana aloittanut Nurmela oppi harjoituksesta paljon. Harjoitusskenaarioon tuli lisää haastetta, kun kesken etsinnän oli käynnistettävä myös toinen – onneksi myös kuvitteellinen – etsintä.

– Jatkossa on tärkeää ottaa heti alussa tilanne haltuun ja käydä läpi kunkin roolit. Viranomaisen kanssa on myös keskusteltava jatkuvasti siitä, missä mennään. Ilmoittautumisten vastaanottaminen, toimintaryhmien muodostaminen ja tilannekarttojen tekeminen alkavat jo sujua, Nurmela toteaa.

– Harjoituksessa voi käydä läpi turvallisesti erilaisia tilanteita ja tehdä virheitäkin, kun kenenkään henki ja terveys eivät oikeasti ole vaarassa. Eikä vapaaehtoisia voi tarpeeksi kiittää – he lähtevät aina hyvillä mielin työhön ja tekevät hommansa hyvin, Nurmela kertoo tyytyväisenä.