Etsivä löytää, vaikka pimeässä… Hieno harjoitus Lumijoella

Vuoden 2016 Vapepan valtakunnallisena pelastajana palkittu Vapepa-johtaja Marko Hyväri järjesti hälytysryhmälleen Lakeuden kutsu Rescue Teamille ikimuistoisen pimeäetsintä-harjoituksen meren jäällä Lumijoella lauantai-iltana 18.3. Harjoitus toteutettiin moottorikelkka- ja mönkijäpartioin.

Lähtötilanne: Kaksi naishenkilöä oli lähtenyt hiihtämään meren jäälle Oulunsalon Peuhusta kohti Kammonkaria aamulla klo 08 aikoihin. Heillä oli tarkoituksenaan hiihtää saaria kiertämällä Lumijoen Varjakkaan ja palata takaisin klo 12 mennessä.

Toisen henkilön huolestunut aviomies on yrittänyt tavoitella heitä puhelimitse klo 13 aikaan saamatta kuitenkaan yhteyttä. Tällöin mies ilmoitti naapurilleen, että hän lähtee etsimään heitä. Miehestä, eikä naishenkilöistä ole kuulunut klo 18 mennessä mitään, joten heistä on tehty katoamisilmoitus. Ilmoituksen teki toisen hiihtäjän aviomies.

Rajavartiolaitos antoi tehtävän Vapaaehtoisen pelastuspalvelun valmiuspäivystäjälle käynnistää kelkka- ja mönkijäetsinnät välittömästi. Rajavartiolaitos saapuu paikalle illan mittaan toiselta tehtävältä ja aloittaa etsinnät Oulunsalon puoleisilta merialueilta puoleen väliin vesistöaluetta Lumijoelle päin. Vapepalle määrätyt etsintäalueet ovat Lumijoen Varjakan idän puoleiset saarialueet ja niiden vesialueen ympäristö puoleen väliin Oulunsalon Kammonkarin kohdalta. Tiedetään, että hiihtäjillä on ollut mukanaan reput, sukset, sauvat, sekä toisella lisäksi ahkio hinauksessaan. Miehellä on haalarit ja pipo. Hänen kulkuvälineestään ei ole tietoa, eikä myöskään siitä, onko mies lähtenyt yksin liikkeelle.

Parin tunnin päästä auringonpaiste muuttui sumuiseksi ilmaksi. Toinen naisista, Ansku, oli jäänyt kaveristaan jälkeen. Hän kuuli kauempaa moottorikelkan äänen ja lähti kulkemaan sitä kohti, kunnes saapui Varjakan kalasatamaan. Hän meni sataman kodalle väsyneenä lämmittelemään.

Pirre oli kutsunut Anskua useaan otteeseen, mutta ei kuullut hänen ääntänsä. Pirre löysi kumminkin ladun ja oletti, että latu vie hänet turvaan. Hän saapui Rokonsaareen kalastajamökille, jonne asettui odottamaan sumun laskeutumista.

Veikko oli lähtenyt Peuhusta meren jäätä pitkin Lumijoelle suksilla, mutta hän ei sankan sumun takia uskaltanut enää liikkua, ettei sattuisi putoamaan laivaväylään. Hän päätti istuutua väsyneenä aloilleen odottaen sumun hälvenemistä, mutta kylmyys sai hänet hypotermiseksi, ennen kuin pelastajat löysivät hänet.

Uupunut Pirre sekä Hilla-koira löytyvät Rokonsaaresta kalastajamökistä. Anskun varusteet löytyvät Isonmatalan Auran nokanpään koillispuolelta ja Ansku itse kalasataman kodasta. Kylmettynyt Veikko löytyi Hytinsaaren itäpuolelta puun alta. Kaikilla kolmella olivat kännykät mukanaan, mutta kylmyys söi akut tyhjiksi.

* * * * *
Markon tunnelmia harjoituksesta:

”Lauantai-illan harjoitus sujui aivan mahtavasti. Harjoitukseen osallistui 10 henkilöä omasta Lumijoen hälytysporukastamme sekä kolme maalimiestä ja koira. Piilotettuja esineitä merialueella oli kaikkiaan yhdeksän.

Harjoitusjoukko kokoontui Varjakassa kunnan huoltorakennuksen edustalle klo 18.00. Siinä värväsin yhden apulaisen itselleni sihteerikseni johtopaikalle. Etsintä käynnistettiin johtopaikalla ilmoittautumiskortin ja toimintaryhmänkortin täyttämisellä, etsintälohkojen antamisella sekä turvaohjeistuksilla.

Porukka saatiin liikkeelle klo 18.50, jolloin ilta alkoikin sopivasti hämärtyä. Hämärällä porukka ajoi avomuodostelmissa 100 metrin välimatkoilla toisiinsa – säkkipimeässä kiilamuodostelma-ajossa välimatkat toisiinsa olivat 50 m.

Maalihenkilöillä oli potilaskortit, joissa oireet olivat kuvattuina. Ensiapua annettiin hypotermiselle potilaalle: avaruuslakana suojaksi ja varovainen siirto pelastusreellä rantaan ja sitten ambulanssikuljetus, jonka ryhmä tilasi jo löytöpaikalta. Alhainen verensokeri -potilas: sokeria, avaruuslakana suojaksi ja siirto pelastusreellä rantaan. Tällä potilaalla oli mukanaan koira, joka sai ensimmäistä kertaa elämässään rekikyytiä. Häkämyrkytyksen saanut henkilö: talutus raittiiseen ilmaan ja pelastajat antoivat ensiavun, joka sujui todella mallikkaasti ja oikeaoppisesti.

Viestiliikenne hoidettiin VHF68-radioilla ja lisäksi kännyköillä välimatkojen kasvaessa pitkiksi ja saarien luodessa katvealueita. Välillä partio kutsuttiin johtopaikalle uusien tehtävälohkojen antamista varten.

Harjoitus päätettiin klo 23.15 loppupalaverin merkeissä kodalla, jossa paistettiin makkaroita ja juotiin munkki- ja torttukahvit. Porukka oli sitä mieltä, että näitä harjoituksia saisi järjestää enemmänkin.”

(Tekstin kirjoitti Kippi mukaillen Markon raportteja.)