LAPIN VAPEPAN ÖLJYNTORJUNTAHARJOITUS – KIITOS, ETTÄ OLIT MUKANA!
Nythän pitää hieman muistella mennyttä – Kesäkuussa, kun ryhmänjohtajia kurssitettiin öljyntorjunnan haasteelliseen ”maailmaan”, kastuimme niin päältä kuin sisältä.
Vaan miten kävikään varsinaisessa öljyntorjuntaharjoituksessa syyskuisena lauantai päivänä – Aurinko paistoi lähes pilvettömältä taivaalta, ei tuulen värettäkään. Merivesi oli paennut ja paljastanut hiekkaista rantaa satoja metrejä meidän puhdistettavaksi. Nyt kastuivatkin haalarit sisältä.
Oli harjoittelun aika! Yhdessä Lapin Pelastuslaitoksen, Merivartioston ja WWF:n henkilöstön kanssa kävimme läpi perustamiskeskukseen liittyviä seikkoja, miettien miten WWF:n perustamiskeskustoiminnot poikkeavat Vapepa-keskuksen vastaavista – päätelmänä, ei paljoakaan.
Henkilöstön vastaanotto sujui jouhevasti ja päästiin aloittamaan pikakoulutuksen osuus. Kuten Vapepallakin, kaikki saapuva henkilöstö pikakoulutetaan toimintaan n. 1h mittaisella informaatiopaketilla sisältäen tilannekuvan onnettomuudesta, osallistuvat viranomaiset (Pelastuslaitos, Merivartiosto), työturvallisuus, varustautuminen ja rantatoiminta operatiivisena tehtävänä.
Tämän jälkeen huolto ja lounaalle. Tämänkin hetken käytimme hyväksi, tutustumalla harjoitukseen osallistuviin henkilöihin maittavan ruuan ääressä – erityiskiitokset tästä Pelastuslaitokselle!
Sitten ”rättisulkeisiin” – Rantatorjuntaryhmä siirtyi Ajokseen Puidenpuuttuman rantaan ja aloitimme varustautumisen ryhmänjohtajien johdolla. Oli tyvek-haalaria, sade-asua, puuvillahaalaria, sormikkaita – puuvillaista ja kumista, kumisaappaita, suojalaseja ja suojanaamareita. Sitten koko komeus teipattiin päälle tiiviiksi paketiksi, nimi rintaan ja selkään tunnistamiseksi. Tuossa vaiheessahan kaikki näytti samanlaisilta ”hattivateilta”. Paketit olivat ns. lähetystä vaille valmiit.
Pelastus oli dronella tuona aikana tiedustellut rannalta öljyiset kohteet puhdistettavaksi ja ryhmänjohtajien johdolla ne merkattiin likaiseksi ja puhtaaksi alueeksi, joten rantatorjunta saattoi alkaa.
Rantatorjuntaryhmä jaetaan puhtaalla (ei öljyä) ja likaisella (öljyinen-puhdistuksen alla) oleviin henkilöihin ja työ voi alkaa ryhmänjohtajan johdolla. On imeytysliinaa, on harjaa, on lapiota, pientä ja isoa. Väliin likaisella puolella työskenteleviä huolletaan juottamalla ja jaksamista kysellen. Voi olla äkkinäiselle raskastakin puuhaa suojavarusteissa kyykkiä kivikkoisella ja liukkaalla rannalla.
Ranta saatiin rantatorjuntaryhmien toimin puhdistettua. Nyt harjoitellessa parissa tunnissa maalina olleesta turpeesta, vaan oikeasti torjuntatyö saattaa kestää kuukausia, vaatien runsaasti vapaaehtoisia. Heidän tehden torjuntatyötä päivän tai pari kerrallaan.
Stop stop – eipäs hätäillä! Likaiset varusteet pitää osata riisua työturvallisesti oikeassa järjestyksessä välttäen suoria ihokontakteja. Kaikki kertakäyttöiset likaantuneet varusteet, saastunut kerätty maamassa on pakattava ja kuljetettavan tuhottavaksi. Uudelleen käytettävät varusteet on puhdistettava ja desinfioitava seuraavaa käyttöä varten. Ottaa muuten oikeasti paljon aikaa.
Hieman annettiin rantatorjuntaryhmille myös pähkäilyn aihetta, kun puhdistusalueelta löytyi heinäsorsia (nyt onneksi muovisia). Miten tulisi menetellä, jos löytäisikin linnut tai muun eläimen öljyyntyneenä rannalta. Kouluttajat antoivat lyhyen toimintaohjeen menettelyyn. Öljyyntyneiden eläinten kanssa operointi on uusien koulutusten aihe ja se tehdään ammattilaisten johdolla. Eläinten kanssa toimiessa pitää myös hetken miettiä, ”olenko minä kykenevä tuohon toimintaan”.
Pitkä päivä, harjoitus on nyt paketissa ja on kiitosten aika. Kiitos Lapin Pelastuslaitokselle, WWF:lle ja Merivartiostolle tuesta sekä koulutuksesta tälläkin sektorilla. Toivotaan, ettei rantatorjuntaryhmää silti tarvittaisi. Oli miten oli – koulutukset ja harjoitukset jatkuvat ensi vuonna 2026, niin maalla kuin merelläkin.
Nyt jo tuskan hiki otsalta kuivuneena – ilman haalaria kouluttajana
Jari Seppälä
Valmiuskouluttaja
Lapin Vapepa