Varo lumivyöryjä luonnonrinteissä

Keväthanget alkavat olla Suomessa parhaimmillaan. Valkoisina hohtavat hanget ja kirkas kevätaurinko houkuttelevat ihmisiä ulkoilemaan, ja Pohjois-Suomessa talviurheilukausi kestää vielä koko huhtikuun. Kuva: Janne Körkkö/Suomen Punainen Risti

Vaikka ulkoilmasta nauttiminen on sallittua – jopa suotavaa – on syytä ennakoida kevättalven ulkoiluretkiin liittyvät riskit. Lumivyöryvaara on Suomessa pahimmillaan kevättalvella. Lumivyöryjä ei voi täysin ennustaa, mutta niihin voi varautua. Keräsimme talteen vinkkejä, joiden avulla tunturien kupeessa voi liikkua turvallisemmin.

Hoitamattomissa luonnonrinteissä on suurin riski

Hoitamattomissa luonnonrinteissä lumivyöryn riski on suurimmillaan. Lumen päällä liikkuessaan laskettelija, hiihtäjä tai kelkkailija kasvattaa aina lumivyöryn todennäköisyyttä, mutta vyöry voi käynnistyä myös ilman ihmisen myötävaikutusta.

Moottorikelkalla liikkuminen on riskialtteinta. Lumikengillä liikkuessa riski on jossain määrin pienempi kuin suksilla. Usean hiihtäjän lähekkäin kulkeva ryhmä kohdistaa lumipeitteeseen merkittävä rasitusta, ja voi kasvattaa lumivyöryn riskiä. Etenkin haastavimmissa paikoissa retkeilijöiden tulee edetä yksitellen, jolloin lumipeitteeseen kohdistuva paine on pienempi ja pistemäinen.

Varokaa lumilippoja!

Tuuli kasaa lumesta retkeilijöiden kannalta petollisia lumilippoja jyrkkiin rinteisiin suojan puolelle. Lumilippojen päällä tai alla kulkemista tulee ehdottomasti välttää. Lumilipat ovat epävakaita ja voivat sortua hyvin helposti. Myös kuruissa, eli tunturien väliin jäävissä rotkoissa, ja rinteen alaosassa kulkemista tulee karttaa. Riittävän loivilla rinteillä lumivyöryn riski on pieni, mutta jyrkkään puuttomaan rinteeseen lähtiessä riski jäädä lumivyöryn alle suurenee tuntuvasti.

Mitä varusteita mukaan?

Kevättalvella maastoon kannattaa varata mukaan vähintään lapio, mutta myös muiden varusteiden kantaminen on suositeltavaa. Ohessa koottuna muutamia tärkeimpiä:

  • Sondi on osista koostuva, 210–340 sentin pituinen metallikeppi, jota tarvitaan lumeen hautautuneen henkilön paikallistamiseksi. Sondin käyttäjä tuntee eron sondin vastuksessa lumen ja lumeen hautautuneen uhrin välillä.
  • Piippari eli lähetin-vastaanotin lähettää radiosignaalia, joka voidaan paikallistaa toisella lähetin-vastaanottimella. Piipparia pidetään valjaissa takin alla tai takin tai housujen taskussa. Näin se ei irtoa kaatuessa. Lämpimässä pitäminen pidentää myös paristojen kestoaikaa.
  • Kännykällä hälytetään apua hätänumerosta 112. Kännykkä ja piippari saattavat häiritä toistensa toimintaa, joten ne kannattaa pitää erillään toisistaan.

Muita ohjeita

  • Älä lähde yksin luonnonrinteeseen. Lumivyöryn sattuessa joku tarvitaan pelastamaan ja hälyttämään apua.
  • Kerro reittisuunnitelmistasi ulkopuolisille.
  • Muista selvittää sääolosuhteet ennen retkeä.
  • Selvitä lumen rakenne viimeistään paikan päällä. Esim. raskaiden lumikerrosten välissä saattaa olla kerros kevyempää puuterilunta, mikä tekee koko lumimassasta epävakaan.
  • Muista noudattaa paikallisten viranomaisten varoituksia lumivyöryn riskistä.

Lumivyöryennusteita löytyy myös Ilmatieteen laitoksen sivuilta https://www.ilmatieteenlaitos.fi/lumivyoryennuste

Jutussa käytetyt lähteet:

Ilmatieteen laitos

Annikki von Pandy (Punaisen Ristin Lapin piirin valmiuspäällikkö)