Vapaaehtoiset öljyntorjunnassa – pohdintoja OIL SPILL -hankkeen saavutuksista

Aleksi Valjakka ja Petri Raita Punaisen Ristin Varsinais-Suomen piiristä ja Marja Salenius, WWF:n vapaaehtoinen

Öljyvahinkojen torjunta rannikoilla on usein pitkäjänteinen operaatio, jossa vapaaehtoiset voivat tarjota viranomaisille arvokasta apua. OIL SPILL -hankkeen yhtenä tavoitteena oli tehostaa toimintatapoja ja käytäntöjä tässä yhteistyössä. Suomen Punainen Risti johti kansalaisjärjestöjen koulutustoimintaa käsittelevää työtä yhteistyössä toimivaltaisten viranomaisten kanssa.

Varsinais-Suomen pilottialueella olemme keskittyneet Vapaaehtoisen pelastuspalvelun johtokeskuksen roolien ja käytäntöjen kehittämiseen. Yhtenä tavoitteena oli selkeyttää yhteistyössä mukana olevien toimijoiden rooleja ja tehtäviä. Johtokeskus hallitsee kaikkia vapaaehtoisten sektoreita ja siksi sen tulee toimia hyvin. Johtokeskuksen johtajana toimiva vapaaehtoinen toimii suoraan viranomaisten kanssa.

Mielestäni pilottialueen tärkein tulos oli saada kasaan toimiva vapaaehtoisten johtoryhmä, jossa osallistujat ovat tietoisia kumppaniensa rooleista ja tavoitteista. Toinen saavutus – pitkälti tähän liittyvä – on tehostunut yhteistyö johtoryhmän ja kuntien, meidän tapauksessamme Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen, välillä.

Projektin aikana käynnistimme sarjan tapaamisia ja yhteisiä harjoituksia vapaaehtoisten ja viranomaisten välillä, ja oli todella hienoa seurata yhteistyön edistymistä. Jokaisessa harjoituksessa havaituista haasteista keskusteltiin ja ne ratkottiin yhdessä. On erittäin hyödyllistä, jos oikean onnettomuuden sattuessa auttajat tuntevat toisensa ja ovat jo harjoitelleet yhdessä.

Lopuksi, mitä olen oppinut projektin aikana, on se, että vapaaehtoinen öljyntorjunta on erityisen haastava harrastus. Valmistaudut johonkin, jota ei ehkä koskaan tapahdu – mutta jos se tapahtuu, sinun on tiedettävä tarkalleen, mitä teet. Myös kansalaisjärjestöjen työntekijöillä on haasteita: heidän on pidettävä vapaaehtoiset motivoituina, vaikka he eivät pysty järjestämään viikoittaisia tai edes kuukausittaisia tapaamisia.

Lisäksi yhteistyö tulee kirjata järjestöjen vuosisuunnitelmiin. Vain tällöin se toteutuu. Näin yhteistyölle varmistetaan myös budjetti: ilman budjettia ei paljoa voi tehdä. Pitää myös aktiivisesti etsiä mahdollisuuksia esitellä organisaation ja vapaaehtoisten taitoja. Se, arvostetaanko vapaaehtoisten ponnisteluja vai ei, riippuu paljon vastaavista viranomaisista. Toivottavasti olemme onnistuneet käyttämään OIL SPILL -hanketta alustana edistämään vapaaehtoisten hyödyllisyyttä!

Lue hankkeen raportti täältä: Öljyntorjuntahankkeen Loppuraportti Fi

Lisää tietoa OIL SPILL -hankkeesta löydät hankkeen sivuilta: https://blogit.utu.fi/oilspill/

Heta Hyvärinen