Lähtökuopissa: Huippuhetkiä ihan pienistä asioista

Lähtökuopissa sarjamme on levännyt pöytälaatikossa odottelemassa uutta huomista, joka on nyt vihdoinkin koittanut. Sarjassamme esitellään Vapaaehtoisen pelastuspalvelun toiminnassa olevia henkilöitä ja samalla kuvaillaan vapaaehtoistoimintaan liittyviä ajankohtaisia ilmiöitä.

Jotta sarja olisi mahdollisimman monipuolinen ja helppo toteuttaa, on se nyt muunnettu muotoon, jossa journalistinen vastuu siirtyy kulloinkin esiteltävälle henkilölle tai jopa lukijalle. Vinkkejä sopivista ”Lähtökuopissa” henkilöistä otetaan vastaan os. eija.pippola@gmail.com.

 

Kymmeneen kysymykseen pääsee tällä kertaa vastaamaan Suvi Linjamäki Kauhavalta, kerrotko lyhyesti mitä teet Vapepassa:

Toimin Kauhavan hälytysryhmän vastaavana, miettien välillä itsekin mitä teen. Onneksi muut ovat hyviä kertomaan mitä pitäisi tehdä. Tartun liian helposti kaikkeen tekemiseen, vaikka itsellä ei olisi siihen valmiuksia. Mitä ei osaa sen voi opetella tai tehdä väärin.

Mitä teet ensimmäisenä, kun hälytys operaatioon kilahtaa puhelimeesi?

Suvi: Avaan puhelimen. Mietin voinko osallistua ja vastaan viestiin ok tai ei.

Etsintärepustasi perusvarustuksen lisäksi löytyvä esine tai asia?

Suvi: Aika usein siellä on sinappia, koska samaa reppua käytetään muulloinkin. Ongelma taitaa olla se, ettei ole erikseen etsintäreppua tai perusvarustusta valmiina. Tällä laajuudella pitäisi olla uikkarit, sammutusvälineet, lumilapio ja keppi… Se oman etsintärepun tekeminen on ikuisella tehtävälistalla.

Mikä sinusta tulee Vapepa-urasi huipulla?

Suvi: Huipulla tuulee, enkä siksi halua sinne. Yritän tehdä huippuhetkiä ihan pienistä asioista.

Mieleenpainuvin Vapepa-muistosi?

Suvi: Etsintä pimeässä. Aina toivoi, että kadonnut osuisi valokiilaan tai edes näkyisi pellonreunassa jäljet. Taisin jatkaa sihteerin tehtävissä loppuyön, kun ensimmäiseltä metsäkeikalta tulin. Sihteerin tehtävät olivat itselle vielä vieraita, kai jonkun pikakoulutuksen sain kommentilla: “Kyllä sinä osaat”. Yötehtävällä aika menee yllättävän nopeasti ja tuntee itsensä virkeäksi. Mutta siinä vaiheessa, kun antoi itselleen luvan lopettaa, tai sitä joku ystävällisesti vinkkasi. Oli hyvä, että minulla oli kuski, joka oli nukkunut yön.

Olet ollut tuntikausia etsintäkeikalla, kengät hiertävät ja pään ympärillä on puristava vanne, kuinka palaudut parhaiten?

Suvi: Itsellä hyvät kotimaiset Sievin kengät, ne eivät hierrä, tarvittaessa kahden sukan taktiikka. Löysään lippiksen säätöjä, jos se puristaa. Palaudun kaikesta lähtemällä kävelylenkille. Jos on aikaa, menen metsään ja sytytän valakian. Nälkä ei tarvitse olla, mutta eväiden takia saa sytyttää AINA valakian veljen metsään ja syödä eväitä.

Supertaitosi?

Suvi: Pohdin asioita muidenkin puolesta ja kaikista näkökulmista.

Mihin sarjakuva- tai satuhahmoon samaistut ja miksi?

Suvi: Mummo Ankka tulee ensimmäisenä mieleen. Minulta vain puuttuu se laiska renki. Sitten jo ehdinkin pohtia, että mitäs satuhahmoja sitä olikaan, kun mummo Ankalla on aina niin siistiä ja kaikki ojennuksessa, ei sovi minulle. Rölli peikossa oli se Metsänhenki, voisin olla kuitenkin se. Siksi, että hänellä taisi olla vihreät vaatteet. Mutta Rölli peikko on oikeasti olemassa, että ei kai sitäkään voi hyväksyä.

Mikä on elämän tarkoitus?

Suvi: Joku on asiaa varmaan tutkinut ja aihetta sivuttu luultavasti lukuisissa väitöskirjoissa. Tietäisikö guukkeli? Jos joku sen keksii, en ole varma haluanko tietää. Nyt toivoo oppivansa nauttimaan elämästä ja elämään tässä hetkessä. Eilinen jo meni ja huomista emme onneksi tiedä. Eput laulaa elämän tarkoituksesta, tietäisivätkö he?

Tulet etuajassa johtopaikalle, mitä teet? Valitse seuraavista:
a. Keitän kahvit ja viheltelen samalla Scorpionsien Wind Of Change-kappaletta

b. Kyhään kakkosnelosista ja vaneripalasta pöydän ja alan ottaa kassakuitin taakse ilmoittautumisia

c. Varastan paikalle saapuneiden toimittajien huomion itselleni ja varmistan johtopaikkani ”Vuoden Pyrkyri” -kisassa

d. Menen poliisin maija-autoon lässyttämään vauvakieltä suloiselle poliisikoiralle

e. Kaivan kartan repusta ja aloitan etsintäalueen lohkomisen käyttäen kauniin värisiä kyniä

f. jotain muuta, mitä?

Suvi: Joku muu on yleensä ehtinyt ennen minua ja jatkan siitä mihin joku muu minut määrää. En uskalla aloittaa ilman lupaa mitään, etten tallo kenenkään isoja varpaita. Yleensä olen hyvä tarttumaan toimeen ja huomaamaan mitä voisi tehdä. Jos paikalla ei oikeasti ole vielä ketään tarkistan osoitteen ja odotan muiden tuloa. Edelliset vaihtoehdot on helppo sulkea pois pohtimalla niiden sisältöä perusteellisesti ja toteamalla, ettei niin voi tapahtua.

Jos saisit itse keksiä harjoituksen taustatarinan, millainen se olisi lyhyesti kerrottuna?

Suvi: Lyhyesti siis, paljon pyydetty minulta. Hukassa koruteräksestä valmistettu tähtikorvakoru. Korun lukko löytyi keittiön edestä lattialta. Itse korua ei lukuisista omatoimisista etsinnöistä huolimatta ole löytynyt.  Omistaja on huolissaan koska korulla voisi olla jotain tunnearvoa, ei vain enää muista mitä. Eniten huolettaa, kun ei muista. Koirakaksikko, Milo ja Matami, suorittanut myös omaa etsintäänsä, mutta eivät osanneet raportoida tulosta, eikä tuotoksia ole analysoitu. Suunnitelmissa käynnistää laaja näkötuntumaharavointi paikalle saapuvan etsintäryhmän kanssa. Varusteiksi polvisuojat, koska etsintä tarkoitus suorittaa kontaten. Tapahtumasta kulunut kuitenkin jo sen verran aikaa, että suuretsintä perutaan ja suoritetaan ainoastaan keskuspölynimurin säiliön tarkistus. Tässä vaiheessa muonitusryhmä on jo tehnyt ruokaa, joka on syötävä pois ennen harjoituksen lopullista päättämistä.